ÿþ<html> <head><link rel=StyleSheet href="tyyli.css" type="text/css"> <title>Trakehner</title> </head> <body> <!--#include file="banner.txt" --> <h1>TRAKEHNER</h1> <div class="rotunimet">It&auml;preussinhevonen, trakehninhevonen <br />Trakehnare (ruots.) <br />Trakeeni hobune (eest.) <br />Tra&#311;&#275;nes zirgs (latv.) <br />Trak&#279;nai (liett.) <br />Trakehneni (unk.) <br />Ko&#324; trake&#324;ski (puola) <br />"@0:5=5=A:0O ;>H04L / trakenenskaja loshad (ven.)</div> <div class="kuva"><img SRC="Pics/Logot/trakehnerlogo.gif" NOSAVE height=70 width=70 onmousedown="esta();"></div> <ul class="rotuesittely"> <li> Kotimaa: Saksa/Puola, alunperin puolalainen rotu, mutta toisen maailmansodan jälkeen rodun kantakirja siirrettiin Saksaan, nykyisin luetaan saksalaiseksi roduksi</li> <li> Tyyppi: l&auml;mminverinen, kevyt</li> <li> Per&auml;isin 1200-luvulta</li> <li> S&auml;k&auml;korkeus: 160-170 cm</li> <li> V&auml;ri: kaikki yksiv&auml;riset, tummat v&auml;rit ovat hieman yleisempi&auml;</li> <li> K&auml;ytt&ouml;: ratsu</li> <li> Polveutuminen: schweiken, <a href="tbred.shtml">t&auml;ysiverinen</a>, <a href="arab.shtml">arabianhevonen</a></li> </ul> <ul class="rotuesittely"> <b>Katso myös:</b> <li><a href="index_wb.shtml">Lämminverirodut</a> <li><a href="Maat/pol.shtml">Puolalaiset rodut</a> </ul> <hr WIDTH="60%"> <div class="teksti"> <h3>Historia</h3> Trakehnerin kotisiittola perustettiin Preussiin vuonna 1732 kuningas Fredrik Vilhelm I:n toimesta, mutta rodun juuret ulottuvat paljon pidemmälle. Trakehnerin pohjana käytettiin paikallista schweiken-ponia, jota Saksalainen ritarikunta oli jalostanut jo 1200-luvulla. <p> Schweikenit polveutuivat <a href="tarpan.shtml">tarpaaneista</A>. Ne olivat hyvin sitkeitä ja elinvoimaisia. Niitä oli käytetty maatilojen työponeina. Näistä valittiin parhaimmat yksilöt jalostuskäyttöön. Aluksi tarkoituksena oli kehittää schweikeneiden ja kookkampien rotujen risteytyksistä vilkkaita vaunuhevosia, mutta hyvin pian jalostustavoite siirtyi kevyeen ja kestävään ratsuun. Näitä ratsuja tarvitsi Preussin maineikas ratsuväki. <p> Risteytyksissä kokeiltiin monia rotuja, mutta lopulta täysiveristen, arabien ja muiden itämaisten hevosten risteytykset osoittautuivat kaikkein menestyksekkäimmiksi. Kasvatustoiminta laajeni Trakehnin siittolan ympäristöön, trakehner sopi nimittäin hyvin paikallisille maatiloille kevyisiin maatöihin ja se oli sopeutunut paikallisiin laidunoloihin. <p> Kasvatustoiminta oli tarkoin järjestetty. Kolmivuotiaita oreja koulutettiin siittolassa ja nelivuotiaina ne testattiin. Parhaat jalostusyksilöt jäivät siittolaan, toinen luokka meni valtion siittoloihin, kolmas yksityisille kasvattajille ja loput ruunattiin armeijan käyttöön. Ensimmäinen kantakirja julkaistiin 1877. <p> 1800-luvulla trakehnerit saavuttivat suuren suosion juuri ratsuväen hevosina, mutta 1900-luvulle tultaessa tähän käyttötarkoitukseen niitä ei enää tarvittu paljoakaan. Trakehnerit siirtyivät kilpakentille, 1920-30-lukujen olympialaisissa trakehnerit voittivat mitaleja ja ne menestyivät myös risuestelaukoissa. <p> Toinen maailmansota oli hävittää koko rodun. Kun kävi ilmeiseksi, että Neuvostoliiton armeija tulee miehittämään Puolan alueen, joukko hevosenomistajia keräsi lauman jalostushevosia ja lähti taivaltamaan kohti länttä. Noin 1200 hevosta (jotkin lähteet puhuvat vain 600 hevosesta) 25000:sta kantakirjaan merkitystä selvisi Länsi-Saksaan kolme kuukautta kestäneen vaelluksen jälkeen. <p> Tästä pienestä laumasta polveutuvat nykyiset trakehninhevoset. Rotuun risteytettiin harkiten täysiverisiä, arabeja ja angloarabeja, muttei toisia puoliverisiä. Nykyisin trakehnerit ovat erittäin suosittuja kilpahevosia ja niitä kasvatetaan ympäri maailmaa. </div> <div class="kuva"><img SRC="Sivuston_valokuvat/Eurooppa/Saksa_ja_Puola/ritus.jpg" onmousedown="esta();"> <br>o. Ritus 28 <br>© Jukka Kallunki</div> <div class="teksti"> <h3>Rakenne</h3> Huolellisen jalostuksen ansiosta trakehner on erittäin hyvärakenteinen ja kevyt ratsuhevonen. Se on rotuna yhtenäisempi kuin monet muut puoliverirodut. <ul> <li>Jalomuotoinen pää, täysiverisen vaikutus nähtävissä <li>Pitkä, tyylikäs kaula <li>Pitkät ja loivat lavat <li>Hyvä säkä <li>Syvä runko, muistuttaa täysiveristen runkoa <li>Vahvat lautaset <li>Hyvät ja vahvat jalat, nivelet hyvinmuodostuneet <li>Kovat kaviot <li>Erinomaiset, notkeat liikkeet </ul> </div> <div class="kuva"><img SRC="Sivuston_valokuvat/Eurooppa/Saksa_ja_Puola/vino_nobile.jpg" onmousedown="esta();"> <br>r. Vino Nobile R98-1364 <br>© <a href="http://www.ikuistettu.com/" target="_top">Tanja Ukkonen</a> </div> <div class="teksti"> <h3>Käyttö</h3> Trakehner on erittäin suosittu ja menestynyt kilparatsu niin koulu-, este kuin kenttäradoillakin. Sen rakenne ja liikkeet ovat erinomaiset ratsulle. Muutamia viime vuosikymmeninä menestyneitä trakehnereita ovat mm. vuoden 1984 olympialaisissa esteratsastuksen hopeamitalin voittanut <i>Abdullah</i> ratsastajanaan <i>Conrad Homfeld</i>, <i>Heuriger</i>, joka kuului vuoden 1994 esteratsastuksen maailmanmestaruuden voittajajoukkueeseen sekä kouluratsu <i>Peron</i>, joka oli 1996 olympialaisissa kultaa voittaneessa Yhdysvaltain kouluratsastusjoukkueessa. Saksalainen <i>White Girl</i> on puolestaan menestynyt kenttäkilpailuissa. <p> Trakehnereita käytetään paljon muiden puoliveristen jalostuksessa niiden keveyden, tyylikkyyden ja hyvän rakenteen takia. Tärkeitä jalostusoreja ovat olleet mm. hannoverinhevoseen vaikuttanut <i>Abglanz</i>, oldenburgiin vaikuttanut <i>Herbststurm</i>, hollanninpuoliveiseen vaikuttanut <i>Marco Polo</i> ja Pohjoismaissa kuuluisat oriit <i>Ibicus</i>, <i>Donauwind</i> ja <i>Polarstern</i>. </div> <div class="kuva"><img SRC="Sivuston_valokuvat/Eurooppa/Saksa_ja_Puola/diana.jpg" onmousedown="esta();"> <br>t. Diana <br>© <a href="http://www.skyhorses.com/" target="_top">Skyhorses</a> </div> <div class="alatunniste"> © <a href="http://www.hevosmaailma.net" target="_top">Hevosmaailma.net</A> <br>Kirjoittaja: S. Tähkämö (www(at)hevosmaailma.net) <br>Tiedosto luotu 2003-09-02 <br><!--#config timefmt="%Y-%m-%d"--> Muokattu viimeksi <!--#echo var="LAST_MODIFIED"--> <br>Sivu kuuluu <a href="http://www.hevosmaailma.net" target="_top">Hevosmaailma.net</A>-sivustoon </div> </body> </html>