TARPAANI

Historia

Tarpaani on esihistoriallinen villihevosrotu. Alunperin ne asuivat koko Euroopan ja läntisen Venäjän alueella, mutta myöhemmin niiden elinalue pieneni käsittämään Puolan ja Neuvostoliiton raja-alueet. Tarpaanin nimi tulee slaavilaisissa kielistä villihevosta tarkoittavasta sanasta.

Tarpaania pidetään eurooppalaisten kevyiden rotujen alkumuotona. Sen omasta polveutumisesta ei ole tietoa. Jotkin lähteet väittävät, että se olisi protoarabin ja "pohjoisen alkuponin" risteytymä.

Tarpaanin elinalue oli kaksijakoinen: toisaalta aroa ja ruohikkomaastoa, toisaalta metsää. Jotkut lähteet mainitsevatkin kaksi eri tarpaanityyppiä: arotarpaanin ja metsätarpaanin.

Tarpaani on ns. uudelleen henkiinheerätetty rotu. Se nimittäin kuoli sukupuuttoon 1800-luvun lopulla. Syynä tähän oli sen elinalueiden pieneneminen ihmisten tieltä ja sitä myös metsästettiin. Jonkin verran sitä myös risteytettiin kesyhevosiin, mutta kovin hyvin kesytetyt tarpaanit eivät sopeutuneet työponeiksi.

Useat puolalaiset tiedemiehet päättivät "uudelleenjalostaa" tarpaanin. Eri lähteet kertovat kahdesta eri tavasta: toisessa olisi valikoitu puolalaisista paikallisista hevosista ne, jotka muistuttivat eniten tarpaania ja risteytetty niitä keskenään. Näissä hevosissa on paljon tarpaaniverta, mm. esimerkiksi konik polveutuu tarpaanista. Valitsemalla jalostukseen aina eniten tarpaania muistuttavat yksilöt olisi luotu hyvin paljon alkuperäisen tarpaanin kaltainen tyyppi. Toisessa tavassa olisi käytetty risteytystä, olisi risteytetty przewalskinhevosia ja konikeja sekä ehkä joitain muita alkuperäisiä ponirotuja.

Oli tapa mikä tahansa, nykyisin luonnonsuojelualueella Puolassa elää lauma villejä, "melkein aitoja" tarpaaneja.