Historia
Shetlannin saarille ovat ensimmäiset ponit tulleet todennäköisesti jo 10 000 vuotta sitten, jolloin jääkauden mannerjäätikkö ei ollut vielä sulanut ja tundrahevosten tyyppiset hevoset tulivat Pohjoismaista. Toisen teorian mukaan viikingit toivat ponejaan saarille. Shetlanninponissa on mahdollisesti myös muiden brittiläisten ponirotujen verta tai ainakin niiden esi-isien. Polveutuminen ei ole varmaa, mutta shetlanninponi on joka tapauksessa ikivanha rotu.
Shetlannin saarten maasto om erittäin karua ja ilmasto ankara. Siksi ponista kehittyi pienikokoinen, mutta sitäkin kestävämpi.
Tulivatpa ensimmäiset ponit Shetlannin saarille miten tahansa, rotua on käytetty ihmisen apuna jo kauan. Pienviljelijät käyttivät poneja kuormaponeina, jotka kantoivat raskaita merilevä- ja turvekuormia. Myöhemmin, 1800-luvulla huomattiin shetlanninponin pieni koko ja vahvuus ja sitä alettiin käyttää kaivosponina. Poneja vietiin paljon Britanniaan ja kanta heikkeni kotiseuduilla. Kaivosponit tekivät töitä useimmiten epäinhimillisissä olosuhteissa ja harvoin jos koskaan näkivät päivänvaloa.
Rakenne
Shetlanninponi on pieni mutta vahvarakenteinen poni. Sen tulee olla olemukseltaan eloisa ja tarmokas.
- Kaunis, pieni pää, pienet, pystyt korvat ja suuret silmät
- Nenäontelot ovat suuret, jotta kylmä hengitysilma lämpiää ennen keuhkoihin pääsyä
- Kaareva ja lihaksikas kaula, liittyy hyvin lapaan
- Lapa viisto
- Selkeä säkä
- Leveä, syvä runko
- Lanne vahva ja lihaksikas
- Pitkät ja leveät lautaset, takaosa voimakas
- Häntä kiinnittynyt korkealle
- Hyväasentoiset ja voimakkaat jalat, jotka ovat sopusuhtaiset muuhun runkoon nähden
- Kaviot ovat kovat ja hyvinmuodostuneet
- Liikkeet suorat ja irtonaiset
Käyttö
Kuten historia-osuudessa sanottiin, shetlanninponeja on käytetty raskaisiin töihin sen
voimakkuuden takia. Aiemmin ponista olikin olemassa raskaampi tyyppi, joka oli varsinainen
työponi. Se on nykyisin kadonnut. Ponit kelpaavat vielä toki valjakkoponeiksi ja niille
järjestetään poniraveja. Shetlanninponi sopii kokonsa puolesta ratsuksi vain
pikkulapsille ja ne ovatkin suosittuja lasten ratsuja ympäri maailmaa, vaikka ne osaavatkin
olla hieman itsepäisiä. Myös sirkusponeina
shettikset ovat suosittuja ja pidetäänpä niitä myös puhtaasti lemmikkeinä ja maskotteina.
Shetlanninponeja vietiin paljon myös Amerikan mantereelle ja siellä niistä kehitettiin
kevyempi rotu,
amerikanshetlanninponi, joka ei
muistuta kantamuotoaan juuri lainkaan.
