MINIATYYRIHEVONEN

Historia

Miniatyyrihevosia esiintyi Euroopassa jo 1600-luvulla, enimmäkseen ne olivat tuolloin hovin ja aateliston erikoisia lemmikkejä. Niitä oli useissa maissa eikä niiden alkuperästä ole tietoa. Niitä käytettiin myös kaivosponeina samalla tavoin kuin shetlanninponejakin. Tässä vaiheessa tuskin kuitenkaan voi puhua vielä varsinaisesta rodusta.

Ensimmäiset pienikokoiset hevoset vietiin Yhdysvaltoihin jo 1800-luvun lopulla. Ne oli tarkoitettu alunperin kaivosponeiksi ja vasta 1950-luvulla luovuttiin kokonaan niiden käytöstä kaivoksissa. Poneista kiinnostuneet ostivat itselleen näitä yksilöitä ja risteyttivät niitä muiden hevosten ja ponien kanssa. Englantilainen Lady Estella Hope oli eräs tärkeimmistä kasvattajista, joka myöhemmin todennäköisesti jatkoi kasvatusta Yhdysvalloissa. Monet nykyisistä miniatyyrihevosista polveutuvaat Hopen hevosista.

American Miniature Association (AMHA) perustettiin vuonna 1978. Sen rekisteri suljettiin vuoden 1987 lopulla ja sen jälkeen vain AMHA-rekisteröityjen ponien varsat ovat päässeet rekisteriin. Sen sijaan The American Shetland Pony Club, jonka alaisuudessa toimii The American Miniature Horse Registry (AMHR) perustettiin jo vuonna 1888. Kuten nimikin kertoo, se perustettiin alunperin shetlanninponeja varten, mutta se rekisteröi nykyisin useaa eri rotua, niiden joukossa myös miniatyyrejä. Myös Euroopassa ja Etelä-Afrikassa toimii miniatyyrihevosten rekistereitä ja joissain lähteissä eurooppalainen miniatyyrihevonen ja joskus myös eteläafrikkalainen miniatyyrihevonen lasketaan eri roduiksi kuin amerikkalainen miniatyyrihevonen.

Rakenne

Ihanteellinen miniatyyrihevonen on rakenteeltaan pieni ja hienostunut, kuin laadukas ratsuhevonen pienoiskoossa. Poniroduilta tuttu isopäisyys, rotevyys ja lyhytjalkaisuus eivät ole toivottuja ominaisuuksia vaikka niitä ei aina voikaan välttää. AMHA vaatii säkäkorkeudeksi alle 34 tuumaa, AMHR rekisteröi alle 34-tuumaiset A-sektioon ja 34-38-tuumaiset B-sektioon.

• Pää on sopivan kokoinen muuhun ruumiiseen nähden, jalo ja hienostunut. Otsa on leveä, profiili suora tai hieman kovera.
• Pään ja kaulan liittymä avara
• Kaula sopivan pituinen runkoon nähden, taipuisa
• Lapa viisto ja pitkä
• Runko sopusuhtainen: lihaksikas, melko syvä, ylälinja tasainen
• Lanne pitkä ja lihaksikas
• Jalat suorat, asentojen pitäisi olla hyvät
• Kaviot pyöreät ja tiiviit
• Jouhet silkkiset, usein melko runsaat

Käyttö ja ominaisuudet

Miniatyyrihevoset ovat ennen kaikkea lemmikkejä, niillä ei voi ratsastaa kuin ehkä aivan pienimmät lapset. Pieniä kärryjä ne sen sijaan voivat vetää. Miniatyyreille järjestetään niille sopivia kilpailuja, kuten näyttelyitä sekä erilaisia talutus- ja ajoluokkia.