Historia
Lusitano on selkeästi sukua andalusianhevoselle. On tosin epävarmaa, polveutuuko se samoista
hevosista kuin andalusialainen vai polveutuuko se andalusianhevosesta itsestään. Siihen
on kuitenkin sekoittunut myös arabianhevosta jonkin verran, vaikkei arabianhevosen vaikutus
juuri näy rakenteessa.
Joka tapauksessa lusitanoja on ollut Portugalissa useita satoja vuosia, mm. armeija käytti
sitä ratsuhevosena ja maatiloilla sitä käytettiin myös kevyisiin maatöihin.
Kuuluisin lusitano on kenties portugalilaisen härkätaistelun päätähtenä.
Härkätaisteluhevosen on oltava nopea, notkea ja hyvin koulutettu. Portugalilainen versio
härkätaistelusta ei ole yhtä raaka kuin espanjalainen, siinä härkää ei tapeta ja hevosen
vahingoittuminen on suuri häpeä, jo pelkästään senkin vuoksi, että näytöksissä käytettävät
hevoset ovat korkeasti koulutettuja ja kalliita. Lusitanoa on käytetty andalusianhevosen
tavoin myös korkeaan kouluratsastukseen.
Rakenne
Lusitano muistuttaa rakenteeltaan hyvin paljon andalusianhevosta, jopa niin, että näitä
kahta on joskus mahdoton erottaa toisistaan. Tyypiltään lusitano ei usein kuitenkaan ole
aivan yhtä tyylikäs kuin andalusianhevonen.
- Pää on pitkä, profiili useimmiten kyömy, ei missään tapauksessa kovera
- Kaula on hyväasentoinen, tosin usein lyhyehkö ja paksu
- Korkea säkä
- Lavat ovat voimakkaat, mutta usein jyrkät
- Rintakehä on usein kapea, vaikka hevonen on hyvin suorituskykyinen
- Runko tiivis
- Lyhyt selkä, vahva takaosa
- Pitkät jalat
- Jouhet ovat paksut ja silkkiset, usein myös kiharat
- Liikkeet korkeat ja näyttävät
