RASKAS LIETTUANTYÖHEVONEN

Historia

Raskaan liettuantyöhevosen kehitys alkoi osin jo 1800-luvun lopulla, kun paikallisia zematuikoja ryhdyttiin parantamaan tuontiroduilla. Tärkein tuontirotu oli ruotsinardenneri, mutta eri lähteiden mukaan myös muita rotuja olisi käytetty. Näitä olisivat mm. arabi, brabantinhevonen, shirenhevonen ja jopa suomenhevonen. Rotu virallistettiin 1963 ja siitä lähtien sen jalostusta on alettu myös valvoa.

Rakenne

• Suuri ja karkeatekoinen pää
• Lyhyt, lihaksikas kaula
• Pitkä selkä, joillain yksilöillä notko
• Tasainen ja leveä lanne
• Jalat ovat tukevat, mutta usein niissä esiintyy pahojakin asentovirheitä

Käyttö

Raskasta liettuantyöhevosta kasvatetaan nykyisin lähinnä lihantuotantoon. Jonkin verran sille on edelleen työkäyttöä. Tukevan rakenteen, hyvän luonteen ja hedelmällisyyden ansiosta sitä on käytetty paljon muiden venäläisten rotujen parantamiseen.