KONIK

Historia

Konik on tyyppinä hyvin vanha, se polveutuu suoraan tarpaanista ja muistuttaakin tätä aika lailla. Aikojen kuluessa konikiin on risteytynyt jonkin verran itämaista verta, jonka ansiosta se muistuttaa ulkonäöltään enemmän pientä, raskastekoista hevosta kuin ponia, vaikka kooltaan se onkin ponikokoa. Konik tarkoittaakin puolan kielessä pientä hevosta.

Konikia on kasvatettu useita vuosisatoja koko Puolan alueella työhevoseksi. Konik on sitkeä ja voimakas pienestä koostaan huolimatta. Se on toiminut maatalouden yleishevosena, vetänyt auraa, kärryjä ja tukkikuormia sekä toiminut kantojuhtana.

Konikia on käytetty myös muiden rotujen luomiseen. Useat paikalliset rodut polveutuvat siitä ja erilaisista risteytyksistä, mutta suurin osa näistä on kadonnut tarpeettomuuttaan. Konik itsekin on nykyisin harvinainen, FAO:n mukaan vuonna 1997 rekisteröityjä tammoja olin nelisensataa. Konikin rekisteri perustettiin vuonna 1962, vaikka tyyppi oli vakiintunut nykyiseksi jo 1800-luvun alussa.

Rakenne

• Iso, suorakulmainen pää. Profiili hieman kyömy
• Kaula paksu ja lyhyt
• Runko vahva ja syvä
• Melko pystyt lavat
• Leveä ja lyhyt selkä
• Lihaksikas takaosa
• Vahvat ja hyväasentoiset jalat, pihtikinttuisuutta tavataan joskus
• Lyhyet askeleet

Käyttö

Konikeja käytetään vielä jonkin verran työhevosina Puolan maaseudulla. Myös kärryjen edessä niitä näkee. Kokonsa puolesta konik sopii ratsuksi vain lapsille, mutta lyhyiden askelien takia se ei ole mikään kilpaponi. Yleisratsuna se on erinomainen kiltin luonteensa takia.

Konikit kehittyvät myöhään, mutta vastavuoroisesti ne ovat hyvin pitkäikäisiä. Ne ovat sopeutuneet huonoihin olosuhteisiin ja tulevat toimeen niukallakin rehulla. Myös vastustuskyky on hyvä.