IOMUD

Historia

Iomud polveutuu turkmenistanilaisista hevosista, jotka koostuivat lähinnä arojen hevosista ja turkmeeninhevosista. Nimensä se on saanut sen heimon mukaan, joka on sitä kasvattanut luultavasti jo tuhannen vuoden ajan. 1300-luvulla rotuun sekoittui jonkin verran arabianhevosta. Alunperin sitä käytettiin ratsuna mm. sotaretkillä.

Rakenne

• Pää on kapea, profiili joko suora tai hieman kyömy. Silmät ja sieraimet suuret
• Pitkä, suora kaula
• Melko korkea säkä
• Lyhyehkö ja tiivis selkä, lautaset viettävät loivasti
• Hennonnäköiset, mutta hyväluustoiset jalat. Toisinaan jaloissa on asentovirheitä
• Jouhia vähänlaisesti

Käyttö

Iomudin kotiseudut ovat karua aroa ja osittain autiomaata. Siitä onkin kehittynyt erittäin kestävä ja vähällä toimeentuleva hevonen. Nykyisin iomudin käyttö on melko vähäistä ja rotu on melko harvinainen. Se on kuitenkin loistava vaellusratsu kestävyytensä ansiosta. Venäjällä sitä käytetään toisinaan myös pitkien matkojen laukkakilpailuissa. Iomudin askellajit ovat ketterät ja miellyttävät ratsastajalle.