Hevosmaailma.net
Maailman hevosrodut
Yleistietoa
Värit ja genetiikka
Sanasto
Linkit
Käyttöehdot

RANSKALAISET KYLMÄVERISET


 Ardennienhevonen
 Auxois
 Boulognenhevonen
 Bretagnenhevonen
 Comtois
 Normandian Cob
 Perchenhevonen
 Poitounhevonen
 Trait du Nord


Ardennienhevonen

engl: Ardennes
ruots: Ardennais
ransk. Trait Ardennais
  • Kotimaa: Ranska ja Belgia, Ardennien alue
  • Rotutyyppi: kylmäverinen
  • Säkäkorkeus: 155-165 cm
  • Väri: ruunikko tai ruunikonkimo, joskus esiintyy muitakin värejä,  mutta mustaa ei hyväksytä
  • Käyttö: työhevonen
  • Polveutuminen: ardennerin kantamuoto on metsähevonen, 1000-luvun kieppeillä siihen risteytettiin arabia ja brabantinhevosta



Ardenneri on eräis maailman vanhimmista hevosroduista, vankan kantamuodon uskotaan eläneen Ardennien ylätasangolla jo 2000 vuotta sitten.
Ardennerista on 2 eri tyyppiä: kevyempi ja pienempi postier ja raskaampi ardennes du nord. Postier on nykyisin harvinaisempi. Joskus myös auxois luetaan ardennerin alatyypiksi, se on kaikista tyypeistä massiivisin ja suurin.

Ardennerin pää on pieni ja suoraprofiilinen, kaula on työhevoselle melko pitkä. Yleisvaikutelma rungosta on tiivis, selkä on lyhyt ja lautaset lihaksikkaat. Jalat ovat paksut ja lyhyet, vuohiskarvaa on paljon. Kaviot ovat pienet, kovat ja hyvämuotoiset.


© Ulmer

Ruotsalainen ardennienhevonen (Ardennais Suédois)
Ruotsissa on kehitetty oma muunnos ardennerista risteyttämällä ardennereita pohjoisruotsinhevosten kanssa. Ruotsalainen muunnos on pienempi ja ketterämpi kuin alkuperäinen.


© Sirpa Tähkämö

Auxois

ransk: Trait Auxois
  • Kotimaa: Ranska
  • Rotutyyppi: kylmäverinen
  • Peräisin: 1900-luvun alusta
  • Säkäkorkeus: 160-168 cm
  • Väri: ruunikko, kimo (raudikko)
  • Käyttö: työhevonen
  • Polveutuminen: Ardenner, Trait du Nord, burgundylaiset tammat (Percheron, Boulonnais)

Auxois on massiivinen kylmäverirotu. Se on hyväluontoinen ja rauhallinen.
Auxois'lla on vahvat jalat ja muista kylmäverisistä poiketen vähän vuohiskarvoja. Sillä on hyvät askellajit ja siksi se onkin erinomainen vaunuhevonen.
Auxois'a pidetään joskus ardennienhevosen massiivisimpana tyyppinä.


Kaltblüter / ?

Boulognenhevonen

Boulonnais
ruots: Boulonäsare
  • Kotimaa: Boulogne, luoteis-Ranska
  • Rotutyyppi: kylmäverinen
  • Peräisin noin 100-luvulta
  • Säkäkorkeus: pieni tyyppi 150-160 cm, suuri tyyppi 160-170 cm
  • Väri: kimo on yleisin, joskus musta, ruunikko tai rautias
  • Käyttö: työhevonen, liharotu
  • Polveutuminen: paikalliset metsähevosista polveutuvat raskaat hevoset, roomalaiset hevoset, arabianhevonen, andalusianhevonen

Boulognen alueella on ollut raskaantyyppisiä hevosia jo ennen ajanlaskun alkua. Ensimmäisellä vuosisadalla niihin risteytettiin roomalaisten mukanaan tuomia hevosia, joista osa oli itämaista alkuperää. Myöhemmin rotuun on risteytetty raskaita hevosia koon parantamiseksi ja andalusianhevosia.
1600-luvulla rodusta kehittyi 2 tyyppiä: pienempi mareyer ja suurempi dunkirk. Nykyään mareyer on harvinainen, dunkirkiä kasvatetaan lihaksi.

Boulonnais on eräs tyylikkäimmistä kylmäveriroduista, johtuen runsaista arabiristeytyksistä. Kaikkein parhaiten tämä näkyy päässä: pää on hienopiirteinen, profiili suora, otsa on leveä ja pään ja kaulan liittymä on ohut.

  • Kaula on paksu, mutta kaareva
  • Lavat ovat lihaksikkaat ja hyvässä kulmassa, etuosa on erittäin hyvärakenteinen muihin kylmäverisiin verrattuna
  • Runko on tiivis ja syvä
  • Selkä on leveä ja rintakehä on laaja
  • Jalat ovat vahvat ja lihaksikkaat, vuohiskarvat ovat lyhyet.
Kaiken kaikkiaan boulognenhevosen yleisvaikutelma on tyylikäs ja majesteettinen.
Boulonnais on kestävä hevonen ja varsinkin kevyempi tyyppi on hyvä ravaamaan. Boulonnais'a on viety ympäri maailmaa parantamaan paikallisia vetohevoskantoja.


( Institut national agronomique Paris-Grignon)

Bretagnenhevonen

Breton
ruots: Bretagnare, breton
  • Kotimaa: Bretagne, luoteis-Ranska
  • Rotutyyppi: kylmäverinen
  • Peräisin keskiajalta
  • Säkäkorkeus: 150-160 cm, postier-muunnos alle 151 cm
  • Väri: rautias, rautiaankimo, joskus ruunikko
  • Käyttö: työhevonen, liharotu
  • Polveutuminen: paikalliset hevoset, boulonnais, ardenner, percheron, norfolk roadster, hackney 

Breton polveutuu Mustien Vuorten pienistä, alkukantaisista hevosista. Aikanaan bretoneita oli useampaa tyyppiä: roussin, joka oli peitsari ja siksi suosittu matkaratsu, somnier, joka oli vankka hevonen ja sitä käytettiin maatöihin. Roussinia risteytettiin arabien ja täysiveristen kanssa, jolloin syntyi uusi tyyppi, corlay, jota käytettiin ratsuna ja jopa kilpahevosena.
Bretagnen pohjoisosissa tarvittiin voimakasta työhevosta ja somnier-hevosia risteytettiin muiden ranskalaisten kylmäveristen kanssa. Tätä tyyppiä alettiin kutsua bretagnenvetohevoseksi.
Rotuun kehittyi uusi alatyyppi 1800-luvulla kun bretoneita risteytettiin norfolk roadstereiden ja hackneytten kanssa. Tästä syntyi hyväravinen postier.
Nykyisin kantakirjataan kahta viimeksi mainittua tyyppiä: vetohevonen ja postier.
  • Suora ja neliömäinen pää
  • Kaula on lyhyt, paksu ja kaareva
  • Lavat ovat hyvässä kulmassa mutta melko lyhyet
  • Runko on lyhyt ja neliömäinen
  • Takaosa hyvin vahvarakenteinen
  • Jalat ovat lyhyet, lihaksikkaat ja paksut
  • Vuohiskarvat melko lyhyet
  • Kaviot hyvänmuotoiset ja kovaa ainesta
  • Irtonaiset käynti- ja raviliikkeet
Bretonit ovat hyviä hevosia risteytyksissä, koska ne ovat kestäviä, vahvoja ja luonteeltaan vireitä.


© Christiane Slawik

Comtois

  • Kotimaa: Ranska, Franche-Comtè ja Juravuoristo
  • Rotutyyppi: kylmäverinen
  • Peräisin 1500-luvulta
  • Säkäkorkeus: 140-160 cm
  • Väri: rautias tai ruunikko
  • Käyttö: työhevonen
  • Polveutuminen: mahdollisesti pohjois-saksalaisten burgundien 300-luvulla mukanaan tuomat hevoset

Comtois saattaa olla hyvin vanha rotu, joka polveutuu kansainvaellusten aikana Ranskan alueelle muuttaneiden saksalaisten mukanaan tuomista hevosista. Varmuudella comtoiseja oli jo 1500-luvulla, jolloin niitä käytettiin Bourgognen hevosten jalostamiseen.
Myöhempinä aikoina comtois oli suosittu ratsuväen ja tykistön hevonen.
1800-luvulla siihen risteytettiin muita kylmäverisiä tuloksetta. 1900-luvulla risteytyksiin käytettiin pienikokoisia ardennereita.

Comtois on melko kevyt vetohevonen.

  • Pää on kulmikas
  • Kaula lihaksikas ja suora
  • Säkä on selvästi erottuva
  • Runko on syvä ja massiivinen
  • Pitkä ja suora selkä
  • Lihaksikas takaosa
  • Hyväluustoiset ja vahvat jalat
  • Niukasti vuohiskarvoja
  • Kaviot kestävät
  • Jouhet tuuheat
Luonteeltaan comtois on vireä ja helppo kouluttaa. Se on myös pitkäikäinen ja kestävä ja sillä on hyvä tasapaino. Sitä käytetään edelleen maatöissä viinitiloilla ja metsätöissä vuoristossa.


© Christiane Slawik

Normandian Cob

  • Kotimaa: Ranska, Manche (Normandia)
  • Rotutyyppi: kylmäverinen
  • Peräisin 1800-1900-luvuilta
  • Säkäkorkeus: 153-163 cm
  • Väri: rautias ja ruunikko
  • Käyttö: työhevonen
  • Polveutuminen: normandiantyöhevonen

Le Pinin ja Saint Lon siittoloissa on kasvatettu satoja vuosia nykyisen normandian cobin kaltaisia, kevyehköjä hevosia. Se polveutuu vanhasta normandianhevosesta. 1900-luvun alussa kasvattajat alkoivat tehdä selvempää eroa kevyempien armeijan ratsujen ja raskaampien työhevosten välillä. Raskaampi tyyppi nimettiin cobiksi englantilaisen esikuvan mukaan. Normandiancob muistuttaa cobia, vaikka onkin raskastekoisempi, yhteistä on tiivis ja vankka rakenne.

Alunperin normandian cob ei ollut yhtä raskasrakenteinen kuin muut kylmäveriset, mutta nykyisin jalostuksessa tähdätään massiivisempaan tyyppiin.

  • Kaareva ja paksu kaula
  • Hyvät lavat
  • Runko on syvä, tiivis ja tanakka
  • Lyhyt selkä
  • Takaosa on vahva ja lihaksikas
  • Lyhyet, vahvat jalat, etusäären ympärys suuri
  • Lyhyet vuohiskarvat
  • Tarmokkaat raviliikkeet
Normandian cobeja käytetään edelleen kotiseudullaan työhevosina.


( Institut national agronomique Paris-Grignon)

Perchenhevonen

Percheron
ransk: Trait Percheron
  • Kotimaa: Ranska, Perchen alue (Normandia)
  • Rotutyyppi: kylmäverinen
  • Peräisin 1700-luvulta
  • Säkäkorkeus: 157-168 cm
  • Väri: kimo ja musta
  • Käyttö: työhevonen
  • Polveutuminen: Normandian cob ja muut raskaat paikalliset hevoset, arabianhevonen, berberihevonen

Perchenhevonen sai alkunsa jo vuonna 732 Poitiers'n taistelussa, jossa frankkilainen Kaarle Martel kukisti muslimijoukot. Muslimeilla oli hevosinaan arabianhevosia ja berberihevosia, joita jäi frankkien haltuun ja niitä risteytettiin paikallisten raskaiden hevosten kanssa. Myöhemmin myös ristiretkiltä tuotiin itämaisia hevosia.
Le Pinin siittolassa on ollut arabianhevosoreja 1700-luvulta lähtien ja niitä on käytetty perchenhevosen jalostukseen ja rodun parantamiseen.

Itämaisesta alkuperästä huolimatta perchenhevonen on kookas ja vahva työhevonen. Sitä on käytetty työ-, vaunu-, sota- ja jopa ratsuhevosena.

  • Jalo pää, jossa selvästi näkyy itämainen leima, suora profiili
  • Kaareva, pitkä ja lihaksikas kaula
  • Loivat lavat ja korkeahko säkä, toisin kuin työhevosilla yleensä
  • Leveä runko
  • Lyhyt, vahva selkä
  • Lyhyet ja vahvat jalat, suuret nivelet
  • Lyhyet vuohiskarvat
  • Pitkät, matalat ja irtonaiset liikkeet
Perchenhevonen on eräs suosituimmista kylmäverisistä kautta aikojen. Sitä on viety ympäri maailmaa ja niitä on käytetty myös muiden rotujen parantamiseen. Sitä käytetään nykyisin paljon vaunuhevosena sen hyvien liikkeiden takia.


© Christiane Slawik


Sultan
© Christiane Slawik

Poitounhevonen eli Moulassianhevonen

engl: Mulassier
ransk: Trait Poitevin, Moulassier
  • Kotimaa: Ranska, Poitoun ja Vendéenin suoalueet
  • Rotutyyppi: kylmäverinen
  • Peräisin 1500-luvulta
  • Säkäkorkeus: 155-180 cm
  • Väri: ruunikko, kimo, musta, voikko yleisimmät
  • Käyttö: työhevonen
  • Polveutuminen: paikalliset tammat, flanderilaiset hevoset, myös saksalaisia ja tanskalaisia kylmäverisiä on käytetty jalostukseen


(Tierärztliche Hochschule Hannover)

Poitounhevonen polveutuu eurooppalaisista kylmäveriroduista, joita tuotiin Poitoun ja Vendéenin seuduille 1500-luvulta alkaen. Näitä tuontihevosia risteytettiin paikallisten tammojen kanssa. Kantakirja perustettiin 1884.
Poitouta on käytetty paljon muulien tuottamiseen, astuttamalla poitoutamma aasioriilla. Tämä ja työhevosten tarpeen väheneminen on ajanut poitounhevosen miltei sukupuuton partaalle. Nykyisin tilanne on hieman parempi.

Poitounhevonen on ulkonäöltään tyypillinen kylmäverinen.

  • Raska pää, profiili suora tai kupera
  • Lyhyt, lihaksikas kaula
  • Syvä runko
  • Selkä pitkä, leveä ja lihaksikas
  • Pitkät vuohiskarvat, jouhet usein kiharat


© Christiane Slawik

Trait du Nord

engl: Northern Ardennais
ransk: Ardennais du Nord
  • Kotimaa: Koillis-Ranska
  • Rotutyyppi: kylmäverinen
  • Peräisin: 1900-luvun alku
  • Säkäkorkeus: 160-165 cm
  • Väri: ruunikko (kimo, raudikko)
  • Käyttö: työhevonen
  • Polveutuminen: Ardenner, flaamilaiset hevoset, Belgian kylmäverinen

Trait du Nord on kylmäveristen tapaan vankka, voimakas ja rauhallinen. Se on massiivinen rotu, paino saattaa nousta yli 900 kg:n.
Sillä on raskas pää, suora profiili ja pienet silmät sekä korvat. Jouhet ovat tuuheat, kuten myös vuohiskarvat. Kaula on lihaksikas ja suora, säkä on matala.
Selkä on suora ja lyhyt, rintakehä on syvä ja takaosa hyvinkehittynyt. Lavat ovat lihaksikkaat.
Jalat ovat lyhyet ja lihaksikkaat, usein hyväasentoiset.


( Il Portale del Cavallo)


( Institut national agronomique Paris-Grignon)

© Hevosmaailma.net
Kirjoittaja: S. Tähkämö (www(at)hevosmaailma.net)
Muokattu viimeksi 2008-03-06
Sivu kuuluu Hevosmaailma.net-sivustoon