Ensin on Terhen, mitätön pieni tyttölapsi, joka on kuitenkin Arantilan ainoa perillinen.
Hän kuuluu mahtavaan usvannostajien sukuun ja manaa vainajia yhdessä Vanajan Talpia
Tietäjän kanssa. Talpia kuolee karhun raatelemana ja suku syyttää Terheniä. Hänet
viedään äitinsä Suviviljan luo.
Suvivilja lähtee miehen mukana Gotlantiin ja Terhen seuraa mukana. Aviomies
Rodair kuitenkin tappaa vaimonsa ja pieni Terhen säikähtää niin, että hänestä
tulee mykkä. Gudmund Kauppamiehen mukana hän kuitenkin pääsee Ruotsin kuningashoviin
ja sieltä kuninkaantytär Thorgerdin mukana Venäjälle.
Valget-järvellä neitoja kuljettanut vene joutuu myrskyyn ja ainoat henkiin jääneet ovat Terhen ja Eirik Väkevä. Matkallaan kohti ihmisasutusta he törmäävät pohjanmiehiin ja Eirik valehtelee Terhenin olevan prinsessa Thorgerd, Venäjän ruhtinattaren sisar. Terhen ymmärtää syyn Eirikin menettelyyn, pieni tyttö selviää maailmassa helpommin, jos hän sattuu olemaan kuninkaantytär.
Kun Terhen pääsee Novgorodin hoviin, hänen maalliset huolensa ovat ohitse. On ruokaa, juomaa, vaatteita, ylipäänsä kaikkea mitä kuvitella saattaa. Ainoa ongelma on painostava kristinusko, mutta Terhen sopeutuu.
Novgorodista ruhtinas Jaroslav matkustaa perheineen Kiovaan ja Terhen naitetaan bysanttilaiselle ylimykselle. Aviomiehensä mukana hän matkustaa Konstantinopoliin ja hänen nimensä muuttuu Theodora Hyperboreaksi. Asuttuaan monia vuosia kaupungissa ja jäätyään leskeksi, hän lähtee saattamaan ruhtinas Jaroslavin tytärtä Annaa Ranskaan. Sieltä hänen matkansa kulkee Englantiin, luostariin ja vihdoin Norjan kautta takaisin Suomeen.
Mukana kulkee koko ajan soturi Eirik Väkevä, ainoa joka tietää totuuden Terhenistä. Hän on Terhenin kasvinveli, ystävä, vartija, rakastettu ja Terhenin pojan isä.