Runontapaisia

Ensiksi varoitus kaikille runoilijoille ja runojen ystäville: nämä eivät ole varsinaisia runoja, kunhan vain jonkinlaista ajatusvirtaa, joka on muotoutunut lyhyeen muotoon.

Kerrostalokyttääjä
Tiistai-ilta, puoli kaksitoista
    Yläkerran lapsi parkuu, äiti räyhää
    vauvakin yhtyy itkuun
    Eiks lasten pitäisi nukkua jo
    Isä ei sano sanaakaan
    Onko edes paikalla
    vai onko isää ollenkaan

Seinänaapuri ja piano
    Händelin Sarabanden
    hitaat ja mahtavat soinnut
    Heti perään toinen
    Mozartia vai Bachiako lie
    Osaa se sentään soittaa
    herkeisivät muutkin kuuntelemaan

Mutta ei
    Alakerrassa tapellaan
    nainen huutaa, jotain hajoaa
    Pitäisiköhän soittaa kytät
    Väännän musiikkia kovemmalle
    mä en kuullut mitään
    Mutta ei se auta
    pitäisi olla paremmat kaiuttimet

Musta on tehty kerrostalokyttääjä
    eikä kukaan viitsinyt kysyä
    haluanko mä sitä
    Haluanko mä puuttua muiden ihmisten elämään
    Haluanko mä muiden ihmisten ongelmia
    omaan olohuoneeseeni

Vanhalle tutulle
Netissä nimesi näin
        sattumalta
        ei ainakaan muuta tunnusta
Miettimään jäin
        mitä sulle kuuluu
        mahdatko olla onnellinen

Mahdatko olla samanlainen
        kuin silloin ennen
Vai onko elämä jo kouluttanut?