A
- Ahdaskinttuisuus
- Takajalkojen asentovirhe: takajalat ovat
liian lähellä toisiaan
- Alakaula
- Rakennevirhe: hirvenkaula, "notkolla" oleva
kaula, jossa kaulan alaosan lihakset ovat kehittyneemmät. Ratsastettaessa
hevosen on vaikea myödätä.
- Alapurenta
- Rakennevirhe: alaleuan hampaat yläleuan
hampaita edempänä
- Amble
- Passikäynti, Yhdysvalloissa käytetty nimitys
- Apuohja
- Yleisnimitys erilaisille, yleensä suitsiin kiinnitettäville hihnoille, joilla pyritään saamaan hevosen päätä alemmas ratsastettaessa ja näin löytämään oikea muoto
- Avorunkoinen
- Rakennevirhe: pitkärunkoinen hevonen,
jonka lonkkien ja viimeisten kylkiluiden välinen etäisyys on
pitkä
- Avut
- Merkit joilla ratsastaja viestii hevoselle.
Luonnolliset avut ovat pohkeet, istunta, ohjat ja ääni, keinotekoisia
raippa ja kannukset
B
- BEC = Blue-Eyed Cream
- Yhteisnimitys tuplavoikoille väreille eli cremellolle, perlinolle ja smoky creamille
D
- Diagonaalinen ravi
- Normaali ravi, jossa vastakkaisten puolten
etu- ja takajalat liikkuvat yhtä aikaa, vertaa peitsaukseen.
- Dominanttivalkoinen
- Hevosen väri, kokovalkoinen hevonen ks. dominant white
- Dominoiva geeni
- Dominoiva geeni syrjäyttää resessiivisen geeni vaikutuksen, jos niitä löytyy lokuksesta
yksi
E
- Erikoisaskellaji
- Tällä sivustolla käytettävä termi kaikista askellajeista, joita hevosilla voi olla normaalien käynnin, ravin ja laukan lisäksi/tilalla
- Etusäären ympärysmitta
- Mitataan heti polvinivelen alapuolelta.
Mitä suurempi ympärys, sitä paremmin hevonen pystyy kantamaan
painoa
F
- Foxtrot
- Missourin foxtrottereiden erikoisaskellaji,
passahtava askellaji, jossa etujalat kulkevat käyntiä ja takajalat pitkäaskelista, matalaa ravia
- Frame (frame overo)
- Hevosen väri, lehmänkirjavan tyyppi, kuuluu overo-väreihin. Ks. frame overo
G
- General Stud Book
- Englantilaisten täysiveristen kantakirja
- Genitaalialue
- Ulkoiset sukuelimet
- Groomi
- Valjakkoajossa ns. avustaja,
jonka tehtävä on tasapainottaa kärryjä tiukoissa mutkissa
H
- Hajakinttuisuus
- Takajalkojen asentovirhe: takajalat ovat
liian kaukana toisistaan ja jalat taipuvat kintereistä alkaen ulospäin
- Hajavarpaisuus
- Jalkojen asentovirhe: kaviot ovat liian
kaukana toisistaan ja kiertyvät ulospäin
- Hallakko
- Hevosen väri, karva kellertävänruskea, jalat mustat, jouhet mustat, usein kaksiväriset. Ks. hallakko
- Halter Class
- Amerikkalainen näyttelyluokka, jossa
hevoset esitetään vain maasta käsin
- Hammasloma
- Hampaaton alue etu- ja poskihampaiden
välissä, kuolain laitetaan tähän kohtaan
- Hand
- Ks. kämmenenmitta
- Hauenpää
- Sama kuin kovera pää, pään
profiili on kovera, vrt. kyömypää
- Hauté Ecole
- Sama kuin korkea kouluratsastus
- Herasilmä
- Vaalea ja pigmentitön silmäterä,
ks. Herasilmä
- Hiirakko
- Hevosen väri, karva harmahtava, jalat mustat, jouhet mustat, usein kaksiväriset. Ks. hiirakko
- Hirvenkaula
- Sama kuin alakaula
- Hivuttaminen
- Hevonen lyö liikkuessaan jalallaan
viereistä jalkaansa, johtuu usein virheellisistä jalka-asennoista
- Hopeanmusta
- Hevosen väri, karva tummanruskea tai harmahtavansävyinen, jalat tummat, jouhet joko karvan väriset tai vaaleammat. Ks. hopeavärit
- Hopeanruunikko
- Hevosen väri, karva tummanruskea, jalat tummat, jouhet joko karvan väriset tai vaaleammat. Ks. hopeavärit
- Huonoluisuus
- Luut ovat huonolaatuiset ts. karkeasälöiset,
suuriytimiset ja luuaines haurasta
- Hännän nostaminen
- Joillekin amerikkalaisille näytösroduille tehtävä
leikkaus, jolla häntää ohjaavia lihaksia muutetaan niin,
että häntä on keinotekoisesti koholla
I
- Ilmahypyt
- Korkean koulun liikkeet, joissa hevonen
hyppää ilmaan
- Indian Suffle
- Joillain appaloosa-linjoilla esiintyvä passimainen askellaji
- Itämainen hevonen
- Aikaisemmin käytettiin yhteisnimenä
kuvaamaan kaikkia kevytrakenteisia hevosia, jotka olivat kotoisin Aasiasta,
Arabiasta tai Afrikasta. Mm. arabianhevonen, berberihevonen, turkmeeninhevonen,
joskus ahaltekinhevonen
- Itämainen leima
- Hevonen on kevytrakenteinen ja muistuttaa
arabianhevosta, pää kovera, kaula on pitkä ja kaareva ja
hevonen kantaa häntäänsä ylhäällä
J
- Jibbah
- Arabiaa, tarkoittaa arabianhevosen kuperaa otsaa
- Jockey
- Laukkakilpailujen ammattiratsastaja
- Jouhet
- Harjasta ja hännästä käytettävä
yleisnimitys
- Jyrkkä lapa
- Lavat ovat pystyt, toivottu ominaisuus
vaunu- ja työhevosilla, mutta ei ratsuilla. Jyrkät lavat tekevät
liikkeistä lyhyet ja jäykät
- Jyrkkä lautanen
- Hevosen takaosa laskeutuu jyrkästi alaspäin rististä alkaen, ks. laskeva lautanen
- Jyväkuoppa
- Hevosen etuhampaiden keskellä oleva
kuoppa, joka tulee esiin noin 10 vuoden ikäisenä ja katoaa 20
vuoden ikäisenä, käytetään iänmääritykseen
K
- Kantava lanne
- Rakennevirhe: hieman ylöspäin kaareva lanne, köyryn lanteen lievempi muoto
- Kapea etupolven alta
- Ks. etusäären ympärysmitta. Hevosen etusäären ympärys on
pieni, kuormankantokyky huonompi
- Kapearunkoinen
- Rakennevirhe: hevonen jolla on litteät kylkiluut, keuhkoilla ei ole
kunnolla tilaa laajentua
- Karhunjalka
- Jalkojen asentovirhe: pitkä ja vento
vuohinen, joka taipuu voimakkaasti, aiheuttaa jänteiden rasittumista
- Karpinselkäinen
- Ks. köyryselkäinen
- Kastraatio
- Oriin ruunaus eli leikkaaminen lisääntymiskyvyttömäksi
- Katrilli
- Musiikin tahdissa tapahtuva ratsastusesitys
- Kaviokulma
- Kavion seinämän kaltevuus maahan
nähden, etujaloissa tulisi olla noin 50o ja takajaloissa
55-60o
- Keriminen
- Virheellinen liikerata: hevonen heittää
jalkojaan vuohisesta tai polvesta sisäänpäin kiertäen
- Ketunkäynti
- Etujalkojen virheliike: hevonen heittää
liikkuessaan kaviota mutkittelevaa rataa, tavallista hajavarpaisilla
- Kimo
- Hevosen väri, peitinkarvat valkoiset tai valkoisen ja mustan/ruskean kirjavat, iho tumma. Ks. kimo
- Kiveräkintereisyys
- Takajalkojen virheasento: kintereet ovat
taipuneet liian taakse ja muodostavat sivulta katsottuna sirppimäisen
mutkan, puhutaan myös sirppikintereisyydestä
- Klippaus
- Hevosen peitinkarvan osittainen pois ajaminen. Klipattu hevonen kuivuu nopeammin esim. treenauksen jälkeen
- Koliikki
- Sama kuin ähky
- Kolmikäyntihevonen
- Yleisesti hevonen, joka hallitsee 3 askelajia eli normaalit
askellajit: käynnin, ravin ja laukan. Termiä käytetään lähinnä
islanninhevosista ja saddlebredistä,
jotka eivät siis hallitse rotujen erikoisaskellajeja. Ks.
nelikäyntihevonen, viisikäyntihevonen
- Korkea kouluratsastus
- Haute école, todennäköisesti
maurilaista alkuperää olevat ratsastusnäytökset. Tavalliseen
kouluratsastukseen erona on se, että korkeaan kouluratsastukseen kuuluvat
myös levade ja erilaiset hypyt. Harjoitetaan edelleen Wienin espanjalaisessa
ratsastuskoulussa
- Korsirehu
- Heinä ja oljet
- Koukkupolvisuus
- Etujalkojen asentovirhe: polvet taipuneet
eteenpäin. Voi johtua myös rasituksesta
- Kuiva (pää, jalat)
- Iho on heti luiden päällä,
ilman paksua lihas- tai rasvakerrosta
- Kür
- Vapaavalintainen, musiikin tahdissa ratsastettava kouluratsastusohjelma,
voidaan järjestää eritasoisia kür-luokkia
- Kyömypää
- Pään profiili on kupera, vrt.
hauenpää
- Kämmenenmitta
- Hand, englanninkielisissä maissa
käytetty mittayksikkö, noin 10 senttiä
- Köyry lanne
- Rakennevirhe: ylöspäin kaareva lanne, ks. kantava lanne
- Köyryselkäinen
- Hevosen selkä on köyryllä,
vastakohta notkoselkäisyydelle
L
- Laaja rintakehä
- Kylkiluut ovat kaarevat, jolloin hevosen
keuhkoilla on tilaa laajeta
- Lajiristeytys
- Kahden eri lajin risteytys, esim. hevosen
ja aasin tai hevosen ja seepran risteytys
- Lapa-asento
- Lavan muodostama kulma pystysuoran kanssa.
Viisto lapa sallii pitkän ja matalan askeleen, pysty lapa aiheuttaa
puolestaan lyhyen ja korkean askelluksen
- Laskeva lautanen
- Lautanen viettää viistosti taaksepäin, ei niin jyrkästi kuin jyrkkä lautanen
- Lautakavio
- Kavion virheasento: laakea ja matala kavio
- Lehmänkirjava
- Hevosen väri, isoja valkoisia laikkuja perusvärin lisäksi
- Leima
- Esim. sukupuolileima tai rotuleima, hevosen
sukupuolen tai rodun pitäisi näkyä ulkonäössä
- Letaali
- kuolettava (< lat.), yleensä dominoiva geeni, joka on kaksinkertaisena tappava. Hevosella
esiintyy muutamia letaaleja värigeenejä
- Leveä runko
- Kylkiluut kaarella
- Linjasiitos
- Jonkun hevosyksilön (oriin) painottaminen
siitoksessa niin, että se esiintyy jälkeläisten sukutauluissa
useaan kertaan. Ks. sisäsiitos
- Lisärehu
- Kivennäiset, suola ja vitamiinit
- Loivat lavat
- Lavat ovat loivassa kulmassa, ratsulla
toivottava ominaisuus, koska silloin hevosen liikkeet ovat pitkät
ja matalat
- Lope
- Lännenratsastuksessa käytettävä
termi hitaasta laukasta
- Luominen
- Abortoituminen eli tiineyden keskeytyminen
ja sikiön kuolema
- Luonnontölttäri
- Islanninhevonen joka luonnostaan hallitsee
töltin
- Luppakorvat
- Korvat, jotka roikkuvat alas tai sivuille.
Kauneusvirhe, muttei vaikuta mitenkään hevosen hyvinvointiin
tai suorituskykyyn
- Luuliika
- Yleensä puristuksen, iskun tai liikarasituksen
aiheuttamasta luukalvon ärsytyksestä johtuva luukudoksen liikakasvu,
tavallisesti sääriluussa
- Länkikinttuisuus, länkisäärisyys
- Takajalkojen asentovirhe: takajalkojen
pystyakseli taipuu kintereiden kohdalta ulospäin
M
- Maasta käsin
- Hevonen esitetään näyttelyissä
taluttaen, ei ratsain. Sama kuin halter class
- Maho
- Hedelmätön tamma
- Martingaali
- Yleisnimitys useille erilaisille apuohjille, joiden tarkoitus on estää hevosta nostamasta päätään
- Medicine hat
- Hevosen väri, lehmänkirjavan tyyppi, joka on pääosin valkoinen, vain pään alueella ja joskus rinnassa on värillistä karvaa. Ks. medicine hat
Melominen
Etujalkojen virheliike: etujalat koukkaavat
ulkokautta. Tavallista suppuvarpaisilla
Musta
Hevosen väri, peitinkarva ja jouhet mustat. Ks. musta
N
- Native ponies
- Brittiläisistä alkuperäisponeista
(ei hackney- tai ratsuponi) käytettävä nimitys
- Nelikäyntihevonen
- Islanninhevosten, joka hallitsee 4 askellajia, ts.
käynnin, ravin, laukan ja töltin. Ks. viisikäyntihevonen ja kolmikäyntihevonen
- Notkoselkä
- Hevosen selkä on sään ja
ristin välissä notkolla
O
- Overo
- Hevosen väri, lehmänkirjavan tyyppi. Ks. overo
P
- Paksut leukaperät
- Leukaperät ja kurkunpää
ovat hyvin lihaksikkaat, vaikeuttaa kuolaimelle ratsastamista
- Passage
- Vaativien kouluratsastusluokkien liike, erittäin koottua,
hidasta ravia
- Passi(käynti)
- Sama kuin peitsaus
- Peitsaus, peitsi
- Tasakäynti, hevonen liikuttaa käynnissä
ja ravissa saman puolen jalkoja suunnilleen yhtäaikaa, ks.
Askellajit
- Piaffi
- Vaativien kouluratsastusluokkien liike, hyvin koottua
ravia paikoillaan
- Pihtikinttuisuus
- Takajalkojen asentovirhe: kintereet kääntyneet
sisäänpäin
- Pikkuvarsa
- Alle vuoden ikäinen varsa
- Piruetti
- Vaativien kouluratsastusluokkien liike, 360 asteen käännös
takaosan ympäri laukassa
- Polttomerkki
- Rodun tai hevosen omistajan merkki, joka poltetaan hevosen ihoon. Suomessa kiellettyä
- Poniristeytys
- Kahden eri ponirodun risteytys (ei ratsuponin tai welsh part bredin), luetaan Suomessa tilastohevosiksi
- Pukinkavio
- Liian pysty kavio
Punahallakko
Hevosen väri, karva vaaleapunertava, helppo sekoittaa tavalliseen rautiaaseen. Ks. punahallakko
Päistärikkö
Hevosen väri, tumman pohjavärin seassa on valkeata karvaa siten että hevonen näyttää "kuuraiselta". Ks. päistärikkö
R
- Rack
- Saddlebredien erikoisaskellaji, nopea
nelitahtinen ravi, korkeat ja iskevät etujalkojen liikkeet.
erikoisaskellajit
- Rautias
- Hevosen väri, peitinkarva eri sävyinen ruskea, jouhet saman väriset tai vaaleammat. Ks. rautias
- Resessiivinen geeni
- Väistyvä geeni, ei vaikuta jos paikalla on dominoiva geeni, mutta piilevänä voi periytyä
- Rotumääritelmä
- Virallinen kuvaus rodun toivotuista ominaisuuksista
- Risteytysponi
- Hevosen ja ponin risteytys
- Ruuna
- Kuohittu ori
- Ruunatamma
- Steriloitu tamma
- Ruunikko
- Hevosen väri, peitinkarva ruskeata, jouhet ja usein myös jalat mustat. Ks. ruunikko
- Ruunivoikko
- Hevosen väri, karva kellertävänruskea, jalat mustat, jouhet mustat, sekoitetaan usein hallakkoon, vaikka on eri geenin aikaansaama. Ks. ruunivoikko
S
- Sabino
- Hevosen väri, lehmänkirjavan tyyppi, kuuluu overo-väreihin. Ks. sabino
Siima
Hevosen karvan merkki, selkärankaa pitkin kulkeva tummempi juova. Ks. siima
Sirppikintereisyys
Ks. kiveräkintereisyys
Sisäsiitos
Läheistä sukua olevien hevosten pariuttaminen. Ks. linjasiitos
Slow Gait
Saddlebredien erikoisaskellaji, hidas
nelitahtinen ravi, jossa hevosen jalkojen on noustava erittäin korkealle.
Ks. erikoisaskellajit
Splashed white
Hevosen väri, lehmänkirjavan tyyppi, kuuluu overo-väreihin. Ks. splashed white
Stiippeli, steeple chase
Risuestelaukka, lähinnä kenttäkilpailuissa
Suppuvarpaisuus
Etujalkojen asentovirhe: kaviot hyvin
lähellä toisiaan, usein kiertyneet sisäänpäin
Säkä
Selän ja kaulan liittymäkohta, selän korkein kohta. Sään kohdalta mitataan hevosen korkeus, puhutaan ns. säkäkorkeudesta
T
- Takominen
- Hevonen lyö liikkuessaan takakavioilla
etujalkojaan
- Tasa-astunta
- Katso peitsaus
- Tiikerinkirjava
- Hevosen väri, jossa on valkoisella tai tummalla pohjalla täpliä. Ks. tiikerinkirjava
- Tilastohevonen
- Hevonen, jota ei (Suomessa) voi rekisteröidä miksikään puhtaaksi roduksi. Yleensä hevonen, jonka sukua ja siten rotua ei tiedetä tai risteytys
- Tobiano
- Hevosen väri, lehmänkirjavan tyyppi. Ks. tobiano
- Tovero
- Hevosen väri, lehmänkirjavan tyyppi, tobianon ja overon yhdistelmä. Ks. tovero
Töltti
Islanninhevosten
erikoisaskellaji: jonkinlainen käynnin ja passin välimuoto
V W
- Viisikäyntihevonen
- Yleisesti hevonen, joka hallitsee 5 askelajia. Termiä käytetään lähinnä
islanninhevosista ja saddlebredistä,
jotka hallitsevat rotujen erikoisaskellajeja. Ks.
nelikäyntihevonen, kolmikäyntihevonen
- Vikellys
- Ratsun selässä voimistelu. Ks. vikellys
- Voikko
- Hevosen väri, peitinkarva keltainen, vaaleat jouhet. Ks. voikko
- Väkirehu
- Heinän lisäksi annettava voimakkaampi
ravinto, esim. kaura, ohra
- Western
- Lännenratsastus
Y
- Yliastunta
- Takakavio astuu etukavion jäljen yli
- Ylälinja
- Linja säästä ristin taakse
- Yönsilmä
- Jalkojen sisäpuolella oleva sarveisainemuodostuma
Å Ä Ö
- Ähky
- Koliikki, yleisnimitys erilaisille vatsavaivoille
Lähteet
- Edwards, Elwyn Hartley. Hevosten maailma. Suom. T. Laurila. Mondador: WSOY, 1992. ISBN 951-0-17492-0
- Kidd, Jane. Maailman hevoset - rodut ja kasvatus. Suom. E. Dahlqvist-Lahtinen ja H. Lahtinen. Porvoo: WSOY, 1988. ISBN 951-0-15117-3
- Mylläri, Ketola. Sianselkä ja 400 muuta hevossanaa. Kokemäki: Kiukausten nuorisotoimi ja lukio, 2002. ISBN 952-91-4688-4
|