ERIKOISASKELLAJIT

Joillain hevosroduilla on kolmen perusaskellajin lisäksi tai niiden tilalla muunlaisia askellajeja. Nämä erikoisaskellajit pohjautuvat useimmiten passikäyntiin (peitsiin) eli samanpuoleiset jalat liikkuvat yhtä aikaa eteen. Normaaleissa askellajeissa diagonaaliset jalat liikkuvat yhtä aikaa.

Islanninhevosen töltti ja passi

Kenties tunnetuin (ainakin Suomessa) erikoisaskellajirotu on islanninhevonen. Viisikäyntihevonen hallitsee käynnin, ravin ja laukan lisäksi töltin ja passin. Töltti on passin ja käynnin jonkinlainen välimuoto, nelitahtinen ja ratsastajalle tasainen ja miellyttävä. Askeljärjestys on samanlainen kuin käynnissä, mutta tahti on nopeampi.

Passi puolestaan on kaksitahtinen askellaji, jossa samanpuolen jalat liikkuvat yhtä aikaa ja välissä on liitovaihe.

Keskiajalla ja vielä barokin aikakaudella useat eurooppalaiset hevoset hallitsivat töltin tai passin ja sitä pidettiin sen mukavuuden ansiosta erittäin suotavana. Varsinkin naisten matkaratsut kulkivat tölttiä ja puhuttiinkin tasa-astujista. Myöhemmin töltti katosi, mutta Islannissa se on säilynyt.


Töltti
© Marianne Ketelimäki / Horseplay

Passi
© Marianne Ketelimäki / Horseplay

Eteläamerikkalaiset pasot

Useissa Etelä-Amerikan maissa on oma peitsaava rotunsa, joka polveutuu suositusta puertoricolaisesta paso finosta. Paso finon lisäksi tällä sivustolla on esitelty ainoastaan perunpaso. Näille hevosille on tyypillistä murrettu peitsaus eli paso, joka on kaksitahtisen sijasta nelitahtinen. Paso on hyvin miellyttävä askellaji ratsastajalle ja hevonen voi kulkea sitä pitkiä matkoja väsymättä sekä myös vaikeassa maastossa.

Paso finolla on myös pari lähisukuista rotua trocha y galope ja trote y galope ja molemmilla on erikoisaskellaji. Trochalla se on murrettu nelitahtinen ravi ja trotella peitsaukseen perustuva. Molemmilla myös laukka on erittäin pehmeä, mahdollisesti murrettu.

Brasiliasta löytyy 2 rotua, joilla on samantyyppinen askellaji: campolino ja mangalarga. Mangalargan askellajia kutsutaan marchaksi ja siitä on kaksi muunnosta: picada (peitsaus) ja batida (diagonaalinen). Molemmat rodut on alunperin kehitetty käyttöhevosiksi juuri miellyttävien askellajiensa ansiosta. Askellajit periytyvät jennetiltä ja luultavasti myös andalusianhevosten peitsaavista kannoista.

Yhdysvaltalaiset näytöshevoset

Yhdysvalloissa on kehittynyt 2 rotua, joilla on erikoisaskellaji: tennesseenwalker ja missourinfoxtrotter. Alunperin nämä rodut luotiin käyttöroduiksi, nimenomaan miellyttävien askellajiensa vuoksi, mutta nykyisin ainakin walker on kuuluisampi näytöshevosena, jolla on liioitellun korkeat liikkeet.

Foxtrotterilla on ravin tilalla liukuva foxtrot, passahtava askellaji, jossa etujalat kulkevat pitkäaskelista käyntiä ja takajalat ravaavat.

Walker puolestaan hallitsee 3 erikoisaskellajia: nelitahtikäynnin, juoksukäynnin ja keinutuolilaukan. Näistä enemmän walkerin sivuilta.

Erikoisia askellajeja taitaa myös saddlebred, jonka viisikäyntihevoset esittävät kolmen normaalin askellajin lisäksi kaksi nelitahtista passahtavaa (?) askellajia: hitaan slow gaitin ja nopean rackin.

Myös muilla amerikkalaisilla roduilla on passahtavia askellajeja. Näitä ovat mm. kalliovuortenponi, jolla on miellyttävä passikäynti nimeltään amble, tiikerinkirjava walkaloosa, jonka käyntiä nimitetään Indian Suffleksi, meksikolainen galiceno sekä tietyssä mielessä myös amerikanravuri, jonka jotkut yksilöt ovat peitsareita.

© Hevosmaailma.net
Kirjoittaja: S. Tähkämö (www(at)hevosmaailma.net)
Muokattu viimeksi 2010-11-03
Sivu kuuluu Hevosmaailma.net-sivustoon