Historia
Eestinhevonen on viimeisiä säilyneitä rotuja, jotka polveutuvat suoraan pohjoisen tyypin
hevosesta. Tämä tyyppi eli pohjois-Venäjän metsäalueilla. Muut siitä polveutuneet rodut
ovat joko kadonneet (tavdanhevonen, petsoranhevonen) tai ainakin käyneet hyvin harvinaisiksi
(vjatkanponi) tai sitten niistä on jalostettu
suurempi ja kehittyneempi tyyppi (suomenhevonen).
Eestinhevoseen ei ole tiettävästi risteytynyt vierasta verta ainakaan huomattavissa
määrin.
Paikalliset hevoset kesytettiin noin 2800 vuotta sitten. Ensimmäinen kirjallinen todiste
Eestin alueen hevosista löytyy jo 1000-luvulta ja seuraavalta vuosisadalta onkin jo
useita todisteita mm. hevosten viennistä. Eestinhevonen oli arvostettu ja käyttökelpoinen
rotu, sitä vietiin jo 1300-luvulta lähtien Venäjän alueelle parantamaan paikallisia
hevosia. Eestinhevonen oli myös sotakäytössä, Krimin sotaan tiettävästi vietiin
laivalastillinen eestiläisiä hevosia.
Vaikuttava todiste eestiläisen rodun kelpoisuudesta oli ori Vansikasa (Vapsikas),
joka Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1867 veti 15 kertaa oman painonsa verran.
Vansikasa oli menestyksekäs myös siitosoriina, sitä pidetään yhtenä
torinhevosen kantaoriina. Vansikasa ei ollut ainoa
eestinhevonen, jota käytettiin torinhevosen luomiseen vaan torinhevonen polveutuu hyvin
pitkälle paikallisista hevosista.
Torinhevonen syrjäytti eestinhevosen maataloustyössä 1800-luvun loppupuolella, mutta
eestinhevosta käytettiin vielä köyhemmillä alueilla hyvin yleisesti. Vielä ensimmäisen
maailmansodan aikana Virossa oli hyvin paljon hevosia, eestinhevosiakin reilusti yli
kymmenen tuhatta yksilöä. Neuvostoliiton aikana eestinhevosta ei tarvittu enää työkäyttöön
ja muutenkin rodun kasvatus oli harvinaista. Koon lisäämiseksi siihen risteytettiin jonkin verran suomenhevosta.
Nykyisin eestinhevosten kasvatus on elpymässä eikä rotu ole enää aivan katoamisen partaalla. Se on kuitenkin luokiteltu uhanalaiseksi roduksi Virossa. Kotimaassa on tällä hetkellä noin 500 puhdasta eestinhevosta ja varsoja syntyy vuosittain useita kymmeniä. Pääasiallista kasvatusaluetta ovat läntisen Viron saaret kuten Saarenmaa. Viime vuosina on Viroon perustettu rotua suojelevia ja tukevia yhdistyksiä. Eestinhevosia on tuotu Suomeen jonkin verran ja täällä rodun ystävät perustivat vuonna 2002 Suomen eestinhevosyhdistyksen